Heinäkuun puolivälissä on vaikea tehdä virhettä. Kaikki on huipussaan samaan aikaan, ja juuri se tekee tästä viikosta hieman erityisen – muutaman viikon kuluttua tilanne on jo muuttunut.
Näin näyttää tehtävälistani juuri nyt, ja miksi valitsen juuri ne asiat.
Millä täytän korin
Marjat. Ruotsalaiset mansikat ovat loppumassa, mutta vadelmat ja ensimmäiset mustikat valtaavat vallan. Ostan niitä enemmän kuin luulen tarvitsevani – marjat sopivat hyvin pakastimeen ja säästävät monia aamiaisia myöhemmin.
Herneet ja pavut palkoina. Herneitä suoraan tiskiltä, ei tarvitse kypsentää. Syön ne yleensä sellaisenaan, seisten keittiössä, usein ennen kuin ne ovat päätyneet kulhoon.
Uudet perunat. Oikea ikkuna, jonka kuori irtoaa melkein itsestään. Muutaman viikon kuluttua se ei ole enää uudenveroinen, joten tässä on ikkuna.
Salaattia ja erilaisia yrttejä ja lehtiä runsaasti. Tällä hetkellä se on halpaa, paikallista ja maukasta samaan aikaan – kolme asiaa, jotka harvoin sopivat yhteen.
Tilliä, ruohosipulia, persiljaa. Yrtit ovat parhaimmillaan ennen kuin kesän helle väsyttää ne ja tekee niistä siemenettömiä.
Miksi juuri nyt on merkitystä
Ravitsemus ei ole pelkästään sitä, mitä syömme, vaan kyse on myös ajoituksesta. Parhaimmillaan poimitulla vihanneksella on yksinkertaisesti enemmän tarjottavaa – maun ja ravintoaineiden suhteen – kuin samalla vihanneksella kaksi viikkoa myöhemmin kuljetettuna ja varastoituna.
Siksi yritän myös käydä ostoksilla harvemmin, mutta useammin tähän aikaan vuodesta. Jääkaapissa olevat tuoreet tuotteet menettävät sekä koostumuksensa että arvonsa.
Yksinkertainen sääntö, jota käytän
Jos olen epävarma siitä, mitä ostaa, valitsen hedelmä- ja vihannesosastolta haisevimmat tuotteet. Ehkä liian yksinkertaista, mutta yllättävän usein totta – tuoksu on selvä merkki siitä, kuinka tuoreena jokin on korjattu.
Tiedätkö mitä teen kaikella tällä?
Mieluiten ei mitään, rehellisesti sanottuna. Lumiherneet syödään sellaisenaan. Marjat päätyvät pakastimeen tai kulhoon, piirakkaan tai suoraan suuhun, ehkä jonkin vatkatun kera. Uudet perunat keitetään kokonaisina, pienen määrän tilliä ja voita kera, eivätkä ne juuri muuta tarvitse.
On tämä aika vuodesta, kun ruoka tekee työnsä itse, ja minä saan enimmäkseen vain nauttia kaikesta loistosta sellaisenaan, luonnollisena.
Millä sinä täytät keittiösi juuri nyt? Jaa toki kommenteissa – kerään aina uusia ideoita tähän aikaan vuodesta.
Eteenpäin työntävä minulta,
Maria